On mahdollista oppia nopeasti kymmeniä tekniikoita, mutta taidon oppimiseen voi kulua koko ihmisikä.
Tuntematon

Pahat ajatukset ja teot katoavat luonnollisella tavalla, kun harjoittelet aikidoa vilpittömästi. Päivittäisen aikidoharjoittelun kautta sisäinen jumaluutesi loistaa kirkkaammin ja kirkkaammin. Älä huolehdi siitä ovatkomuut ihmiset oikeassa tai väärässä. Älä laskelmoi tai toimi luonnottomasti. Pidä sydämesi aikidossa, äläkä kritisoi muita opettajia tai traditioita. Aikido pitää sisällään kaiken ja puhdistaa kaiken. Harjoittelusta seuraa myös kansha - ylitsevuotava tunne kiitollisuudesta ja elämän arvostaminen.
Pyhimykset ja viisaat ovat aina kunnioittaneet suuresti taivaan ja maan, vuorten, jokien, puiden ja heinikkojen pyhyyttä. He pitivät aina mielessään luonnon suuret siunaukset. He ymmärsivät, että elämän korkea tarkoitus on uudistaa maailmaa jatkuvasti, tehdä jokaisesta päivästä uusi alku. Jos ymmärrät aikidon periaatteet, sinäkin voit tuntea iloa siitä että olet elossa. Myös sinä voit tervehtiä jokaista päivää suurella ilolla.
Morihei Ueshiba, suomennos Kari Tauran

Valaistuneet esi-isämme kehittivät tosi budon ihmisyyden, rakkauden ja vilpittömyyden pohjalta; sen sydän muodostuu vilpittömästä urheudesta, vilpittömästä viisaudesta, vilpittömästä rakkaudesta ja vilpittömästä empatiasta. Nämä neljä henkistä hyvettä tulisi sisällyttää ahkeran harjoittelun yksittäiseen miekkaan; vahvista jatkuvasti henkeä ja ruumista ja anna muuntuvan miekan loisteen läpäistä koko olemuksesi. Eri urheilulajeja harrastetaan nykyisin laajalti ja ne ovat hyviä ruumiinharjoituksia. Soturitkin harjoittavat ruumista, mutta he käyttävät ruumista myös välineenä mielen harjoittamisessa, tyynnyttääkseen mielen ja löytääkseen hyvyyden ja kauneuden, jotka puuttuvat urheilusta. Budon harjoittelu vaalii urhoollisuutta, vilpittömyyttä, uskollisuutta, hyvyyttä ja kauneutta yhtä lailla kuin se tekee ruumiin vahvaksi ja terveeksi.
Morihei Ueshiba

Budourani aikana olen tutustunut moniin erilaisiin opettajiin, jotka ovat ohjanneet minua kivikkoisella, mutta hyvin antoisalla polulla kohti budon olemusta. Alkuvaiheessa, kun sain oppia aikidossa vain muutamalta opettajalta, aikidomaailmani oli hyvin mustavalkoinen. Värejä on tullut palettiin sitä mukaa, kun kokemusta on karttunut, ja kun olen avannut silmiäni useampaan kuin yhteen suuntaan. Kun nykyään vaikkapa lehden toimittaja kysyy minulta, mitä aikido itseasiassa oikeastaan on, minun pitäisi vastata yksinkertaisen tyhjentävästi, muutamalla sanalla, mitä aikido pitää sisällään. Jos kuitenkin olen hyvin rehellinen, niin minun pitää tunnustaa: "Minä en todellakaan tiedä mitä aikido on! Mitä kauemmin harjoittelen aikidoa ja muuta budoa, sitä rehellisemmin minun täytyy sanoa, että en todellakaan tiedä mitä aikido on. Niin, onhan meillä tällaisia tilanteita varten tuttu kirjoista opeteltu lause: "Aikido on judon ja karaten tapaan vanhoihin bu& "
Petteri Silenius, Nakaima, joulukuu -97

Monasti minulta kysytään:
"Mitä se aikido oikein on?"
Se on tunne, se on liike, se on ajatus
ja sen toteutuminen minussa, sinussa.
On monta tietä , joista se
yksi on Sinun. Etsi se!
Kai Pelkonen

Aikidon tarkoituksena on yhdistää ihmisen ki, mieli ja ruumis.
Morihei Ueshiba

Aikidossa samoin kuin miekkailutaidossa jokainen yritys hallita paria ruumiillisella voimalla tekee käyttäjänsä haavoittuvaksi. Nähdäkseen minkä tahansa tilanteen todellisuuden ei tule nähdä vain ruumiillisin silmin vaan myös mielen silmin, intuition silmin. Toimiakseen menestyksellisesti ruumiin ja mielen on oltava varuillaan ja vapaat jännityksestä. Aikidossa nopeus tai ruumiillinen voima ovat vähemmän tärkeitä kuin kaikkea syleilevän asennoitumisen kehittäminen. Tämä ei näy kokemattomalle katselijalle; todellakin, sen voi ymmärtää eteenpäin pyrkivä aikidoka vasta vuosien harjoittelun jälkeen.
William Gleason

Budo ei ole ruumiillisen voiman tai huipputaitavan aseiden käsittelyn asia, ei myöskään kykyä lyödä toinen maahan ennenkuin hän ehtii tehdä mitään itsellesi. Se on polku kohti ikuista viisautta ja henkistä ymmärrystä. Jos se kuitenkaan ei ole tehokas käytännössä, se menettää henkisen arvonsa yhtähyvin kuin ainutlaatuisuutensakin. Oikeanlaisessa budossa ei ole vihollista. Ei pitäisi harjoitella tullakseen vahvaksi, jotta kykenisi voittamaan vihollisen vaan ennemminkin voidakseen olla hyödyksi maailman rauhalle.
Morihei Ueshiba

Minusta tuntuu, että aikidon maailmanlaajuinen kasvu ja menestys johtuu monesta tekijästä, mutta tärkein elementti on varmaankin aikidon filosofia: mitä korkeatasoisin humanistinen maailmankatsomus, joka aikidon kauniiden ja mieltäkiehtovien liikkeiden rinnalla on vanginnut älykkäitten ihmisten mielenkiinnon kaikkialla. Nämä ihmiset näyttävät oivaltavan, että aikido antaa heidän harjoitella ja kehittää itseään ruumiillisesti sellaisen elämänfilosofian piirissä, joka johtaa henkiseen hyvinvointiin.
Kisshomaru Ueshiba

Aikido muodostaa periaatteen, joka on kaiken uskonnon, filosofian ja tieteen perustana, ja se voi sentähden auttaa ratkaisemaan maailman ideologiset ongelmat. Käytännön liikkeiden avulla, jotka vaativat arvostelukykyä, ajattelua ja välitöntä toimintaa, se opettaa toisten kunnioittamista, pehmeyden ylivoimaisuutta, sopeutumista voimaan ja kohtuuttomuuteen, sekä elämännäkemystä, joka perustuu sopusointuun ja luonnon järjestykseen"
George Ohsawa kirjassaan The Book of Judo:

 Aikidon tarkoituksena on yhdistää ihmisen ki, mieli ja ruumis."
Se toteutuu ahkeran päivittäisen harjoittelun avulla. Vielä syvemmällä on tavoite yhdistää oma ki'nsä maailmankaikkeuden ki'hin. Useilla uskonnoilla on sama tavoite, jos ki'llä ymmärretään jumaluutta. Aikido ei kuitenkaan ole uskontoa vaan se etsii ihmisen kasvua taistelutaidon harjoittelun kautta. O-Sensei sanoi, että esim. kristityllä ei ole syytä kääntyä buddhalaisuuteen tai shintolaisuuteen. Aikidon avulla tulee kukin paremmaksi ihmiseksi oman uskontonsa piirissä. Aikido ei ole pelkästään itsepuolustustaito, vaan sen tekniikoihin ja liikkeisiin on nivottu elementtejä filosofiasta, psykologiasta ja liikeopista. Samalla kun opit eri taidot, harjoitat mieltäsi, kohennat terveyttäsi ja kehität murtumattoman itseluottamuksen.
Koichi Tohei

Toinen opettajistani Shoji Nishio-sensei sanoo: "Aikidoharjoituksissa emme hyökkää parin heikkoja kohtia vastaan vaan päinvastoin autamme paria saamaan esiin hänen hienot ja hyvät puolensa ja yritämme antaa jotakin hyvää parille. Pyrimme hyväksymään jokaisen henkilön hienon ihmisarvon yhteistyön avulla ja löytämällä yhdessä ratkaisun vaikeuksiin. Pari on peili, kuva nähdä omat virheensä ja puutteensa, ja siten paria oikaisemalla korjaamme itseämme."
Toshikazu Ichimura

Ihminen, joka levittää ympärilleen valoa omalla pienellä alueellaan maata, on kansallisaarre.
Denkyodaishi Saicho (767-822)

Aikidon perustaja Morihei Ueshiba oli suuri pyhimys, ja monet sanovat, ettei hänenlaistaan enää koskaan tule. Hän saattoi aavistaa, miten hänen vastustajansa löisi miekallaan, hän näki valkean pallon tulevan samaa rataa, jota miekanisku oli tuleva jo ennen lyöntiä. Judon perustaja Jigoro Kano-sensei sanoi nähtyään M Ueshiba sensein näytöksen: "Tämä on minun ihannebudoani." Eräs sumopainija Saburo Tenryu joutui kerran aktiiviaikanaan M Ueshiba-sensein heittämäksi. Hän tuli heti tämän oppilaaksi. Minun shakuhachin (japanilaisen huilun) opettajani Kansei Miura-sensei harjoitteli aikidoa M Ueshiba-sensein johdolla ollessaan nuoruudessaan Nakanon sotapoliisikoulussa Tokiossa. Hän kertoo,että kerran kymmenen vahvaa sotilasta hyökkäsi M Ueshiban kimppuun, ja hän heitti heidät kaikki samalla kertaa. Vielä tänäänkin (v. 1979) mennessäni Miura-sensein luo opiskelemaan shakuhachin soittoa, hänellä on tapana sanoa: "En ole ikinä nähnyt niin vahvaa ukkoa."
Yasuo Kobayashi

Kirjoitusmerkissä ken on kolme merkkiä, jotka ovat 'sho' (mänty), 'chiku' (bambu) ja 'bai' (luumu). Nämä merkit ovat toisistaan riippumattomat, mutta ne ovat kuitenkin yhdistetty toisiinsa tuottamaan muunnelmia, joiden perusmuoto on kumi-tachi (yhteensovittamisharjoitus). Kaikki miekkaharjoitukset ovat sovellettavissa tai-jutsuun (aseeton tekniikka), ja ne ovat lisäämässä syvyyttä aikidon ulottuvuuksiin.
Morihiro Saito

Vaikka tavallisissa urheilulajeissa erilaisten kilpailujen avulla saavutetaan kannustusta, teknistä kehitystä ja suosiota, kilpailuja ei sallita aikidossa. Toisin kuin urheilulajit, aikido kulkee maailmankaikkeuden viitoittamaa tietä, ja sen ainoa tarkoitusperä on ihmisen kehittäminen. Ehkä on paikallaan selittää miksi kilpailuja ei sallita aikidossa. Ennen kaikkea aikido on suunniteltu valaisemaan ristiriidan välttämisen periaatteen sisäistä tarkoitusta. Kilpailuissa jonkun täytyy voittaa, ja voitto itsessään edellyttää taistelun täyttämää mieltä. Jos pyrkii voittoon kaikin voimin, se on epäilemättä oikein hyvä urheilijalle, mutta palava halu voittaa voi kehittää ajattelun, että kaikki keinot ovat sallittuja, jos ne auttavat voittamaan. Sellainen asenne voi tehdä suurta vahinkoa persoonallisuudelle. Koska oikean aikidon tekniikat perustuvat täydelliselle ristiriidan välttämisen teorian tuntemukselle, niin jos et ymmärrä teoriaa, et voi hallita tekniikoita. Tästä syystä ottelut on kielletty. Henkilön, joka pitää kilpailuista ja otteluista, pitäisi yrittää otella itsensä kanssa. Esimerkiksi kiivasluonteisen tulisi sanoa: "Tänään en vihastu kertaakaan." Jos hän onnistuu tässä koko päivän, hän on voittaja, ellei onnistu, hän on hävinnyt. Jos kehitymme aiheuttamatta harmia muille ja olematta pahansuopa kenellekään, saavutamme pisteen, jolloin voitamme aina. Se on todellinen voitto. Ellemme onnistu voittamaan itseämme, niin vaikka voitammekin muut, emme tee muuta kuin tyydytämme omaa itserakkauttamme ja turhamaisuuttamme. Jos sen sijaan voitamme itsemme, meillä ei ole tarvetta voittaa toisia. Ihmiset seuraavat mielellään minne heitä johdatamme. Suhteellinen voitto on tilapäinen, mutta voitto itsestä on lopullinen.
Koichi Tohei

Aikidon filosofia on saanut alkunsa O-sensein ajatuksista, jotka hän esitti opiskeltuaan universaaleja totuuksia, hengellisen kulttuurin historiaa ja ihmisen kielen olemusta. Aikido on eräs tapa opiskella näitä asioita, elää sen periaatteiden mukaan ja yrittää kyllästää ihmisten yhteisö rauhalla ja sopusoinnulla. Se tarkoittaa harjoittelemista
jokapäiväisessä elämässä älyllisesti, moraalisesti ja ruumiillisesti. Tekniikkojen harjoittelu ilman niiden takana olevaa filosofiaa ei ole aikidoa.
Toshikazu Ichimura

Aikidoharjoituksissa on opittava tekniikan varsinainen henki, ei vain sen muotoa. Se merkitsee, että harjoituksen avulla ymmärtää mitä haluaa elämältään. O-sensei sanoi: "Aikido on sopusointuisena olemista ja antamista omasta itsestään ihmisille, joilta puuttuu jotakin sielustaan tai sydämestään." Hän on myös sanonut, että aikido ei ole vastakkain asettumista vaan sen sijaan toinen toisensa hyväksymistä. Tämän O-sensei näytti minulle eräässä aikidotekniikassa, ja sen mitä silloin näin ja opin muistan aina. O-sensein elämänsä aikana muotoilemat ja sanomat asiat ovat tänään sellaisia, että ne voivat opettaa meitä parantamaan suhteitamme toisiin ihmisiin. Me kuljemme nyt erinomaisella tiellä budosta, jossa otetaan toisilta, siihen hienoon tapaan, jossa sen sijaan annetaan toinen toisilleen. Sillä hengellä, jolla me harjoittelemme, me näytämme eri tavoin käsillä, miekalla ja jo'lla miten aikido toimii. Sellaista budoa ei ole ollut aikaisemmin maailmassa. Aikidossa on mahdollista yhdellä ja samalla kerralla tuoda esiin kolme asiaa: henki, tekniikka ja ruumis. Voiman ottamisesta voiman antamiseen on aikidon tavoite. Tämän voiman avulla me luomme ja rakennamme maailman, joka on rauhassa ja sopusoinnussa.
Shoji Nishio

On niitä, jotka sanovat, että aikido on mystistä tai vaikeaa. Mutta aikido perustuu vain siihen, mikä on luonnollista ja normaalia, ja se kai voi sinänsä olla vaikeaa. Vaaditaan rohkeutta ja henkistä voimaa tunnustaa omia virheitään ja puutteitaan. Mutta jos yritetään elää sillä tavoin kuin aikido opettaa, löydetään se, millä on merkitystä elämässä, ja miten hauskaa on elää, tehdä työtä ja opiskella. Ihmisen ruumiissa ovat piilossa valo ja elämä. Aikidon harjoittelu on eräs tapa tuoda esiin tämä valo ja elämä, joka on sisimmässämme. Aikidon tarkoitus on tuoda rauha maailmaan, mikä on Jumalan tahto. Siksi on oikein hyvä, jos harjoittelette aikidoa, ja sen lisäksi rakennatte sekä ruumiillista että henkistä terveyttä. Budoharjoittelu on harjoitusta toimia yhteistyössä maailmankaikkeuden liikkeiden kanssa. Kun harjoittelee budoa, voi löytää oman luonteensa ja virheet elämässään. Pitää tarkastella sellaisia virheitä ja olla kiitollinen elämälle. Jos elää tällä tavoin, saa luomisvoimaa ja elämänvoimaa. Senvuoksi budoharjoittelu on hengen puhdistamista ja yritystä elää aina oikealla tavalla ja yritystä kehittyä koko ajan. Minä voittaa itsekkyyden ja epäilyksen tunteen. Kun harjoitellaan budoa, toimitaan luonnollisella tavalla yhteistyössä maailmankaikkeuden kanssa, ja silloin ihmisen ominaisuudet ja luonne tulevat luonnollisella tavalla esiin ja kehittyvät.
Toshikazu Ichimura

Miksihän meillä on kaksi silmää ja kaksi korvaa, mutta vain yksi suu!?
Tuntematon

Mikään ei ole niin voimakasta kuin hellyys, mikään ei niin hellää kuin todellinen voima.
Pyhä Fransiscus

 Aikidon salaisuus ei ole siinä miten liikutat jalkojasi. Se on siinä miten liikutat mieltäsi. En opeta teille taistelutekniikoita; opetan teille väkivallattomuutta.
Morihei Ueshiba

Kun opiskelet mitä tahansa asiaa, teet sen parhaiten keskittymällä aiheeseesi täysin niin, että kaikki muu unohtuu. Mitä enemmän lisäksi pidät opiskelemastasi asiasta sitä paremmin opetukset kiinnittyvät mieleesi. Alat havaita asioita, joista huolimattomasti opiskelleilla ei ole mitään käsitystä. Erityisesti tämä koskee itsensä kehittämisen harjoittelua kuten aikidoa. Mitä tarkemmin havainnoit itseäsi harjoitusten aikana, sitä valppaammaksi mielesi tulee, ja edistymistäsi estävät tekijät mielessäsi antavat tilaa oivallukselle ja edistymiselle.
Tuntematon

Korvilla kuullaan,
sydämellä ajatellaan,
keholla harjoitellaan.
Zen-sanonta

Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä.
Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle!
Tommy Tabermann

On ihmisiä, jotka jättävät työnsä sikseen elleivät saa heti odottamiaan tuloksia. He muistuttavat laiskoja talonpoikia, jotka riisin istutettuaan eivät kitke siitä rikkaruohoja. Toiset taas haluavat välittömiä tuloksia ottamatta huomioon konkreettisia tosiasioita. He toimivat kuten talonpoika, joka kiskoi oraita saadakseen ne kasvamaan nopeammin.
Mengtse

Itsensä kehittäminen on sittenkin tärkeämpää kuin toisen voittaminen.
Valentin Kononen, kävelijämestari

Kun kehittynyt ihminen näkee aikidoa, hän tekee parhaansa harjoitellakseen sitä.
Kun tavallinen ihminen näkee aikidoa, hän innostuu vähäksi aikaa harjoittelemaan sitä.
Kun sivistymätön ihminen näkee aikidoa, hän naureskelee -
ellei hän naureskele ei kysymyksessä ollut aikido.
Laotsea mukaillen Taisto Haavisto

Mitä tehdä ja mitä välttää harjoiteltaessa:
a) noudatetaan hyviä tapoja
Todellisen kunnioituksen osoittaminen ei ole pelkkää kumartamista. Harjoittelijoiden on tärkeää suhtautua opettajiin ja ohjaajiin aidolla kunnioituksella. Aidon kunnioituksen osoittaminen on hyvin vaikeaa, koska ylenmääräinen kohteliaisuus muuttuu kohteliaaksi röyhkeydeksi ja liian vaatimattomalla käytöksellä menetetään tilaisuus toimia kohteliaasti.
b) heitetään paria oikein
Usein näkee niitä, jotka kuvittelevat olevansa suurenmoisia, kun käytännöllisesti katsoen tyrmäävät parinsa paiskaamalla tämän lattiaan. Heidän käsityksensä kovasta harjoittelusta on ehdottomasti väärä. Oikean harjoittelun ydin on heittämisprosessissa. Jos aikidon tekniikka tehdään ilman kontrollia, ei ole mahdollista tehdä ukemia. Paria kuuluu sen vuoksi heittää niin, että hän voi tehdä ukemin tarvitsematta pelätä loukkaavansa itseään. Aikidon harjoittelun tarkoitus on kehittää voimaa - ei aiheuttaa vammoja.
c) suoritetaan tekniikat täsmällisesti
Perustajan sanonta kuuluu: "Pieninkin poikkeama tekee tekniikasta tehottaman." Ei ole mitään syytä ohjata perusharjoituksia tarpeettoman suurella nopeudella. Pitää huolehtia siitä, ettei tärkeitä kohtia lyödä laimin tai muodosteta omituisia tapoja liialla nopeudella. Kehotan noudattamaan uskollisesti Perustajan suullista opetusta (kuden), joka valaisee tätä tärkeää seikkaa:
d) "Jos et tiedä miten menetellä, palaa perusperiaatteisiin."
Kun käytät kekseliäisyyttäsi lukuisten muunnelmatekniikoiden parissa, voit joutua harhaan tai kohdata ongelman. Tilanteen pelastamiseksi sinun tulisi palata perusperiaatteisiin ja aloittaa alusta. Siten voit raivata tiesi edistyneemmälle tasolle.
e) pidetään hyvää huolta harjoitusasusta, harjoitusvälineistä ja harjoituspaikasta.
Morihiro Saito

Ajatus ja aikomus ohjaavat ki tä, ki ohjaa ruumista.
Sanotaan, että taistelutaidoissa tarvitaan voimaa ja nopeutta. Mutta jos yksi mies voittaa monta, niin miten voi olla kyse voimasta? Ja jos vanha mies voittaa nuoren, niin miten voi olla kysymys nopeudesta? Ilman ki tä ei ole voimaa. Tekonyrkkeilijän käsi iskee hurjasti, mutta siinä ei ole todellista voimaa. Oikea nyrkkeilijä ei ole niin leiskuva, mutta hänen kosketuksensa on raskas kuin vuori. On mahdollista oppia nopeasti kymmeniä tekniikoita, mutta taidon oppimiseen voi kulua koko ihmisikä.
Kiinalaiset mestarit

 Opetanko? Olen puheeni alusta alkaen sanonut, ettei ole opettajaa eikä oppilasta. - - Emme ole täällä tuollaisessa suhteessa toisiimme lainkaan. Olemme yhdessä oppimassa, tämä asia on tehty erittäin selväksi. Kaikkinainen ilmaisuyhteys merkitsee yhdessä oppimista, yhdessä luomista, yhdessä tarkkailemista. Jos se ymmärretään, silloin ilmaisuyhteytemme on täysin erilaatuista.
Jiddu Krishnamurti

Ellei tekniikkani toimi, alan miettiä mikä on vialla arkielämässäni.
Toshikazu Ichimura

Heitä syrjään vallalla oleva pessimismi siitä, että miten paljon yksittäinen ihminen yrittääkin, niin maailman suuret voimat eivät muutu miksikään. Vaikka vain yksi ihminen tulee paremmaksi ihmiseksi, niin maailma on ainakin sen yhden henkilön verran parempi. Yksi kynttilä voi sytyttää kymmenen tuhatta, mistä voi muodostua valo, joka valaisee maailman. Luodaksemme paremman maailman meidän on aloitettava itsestämme.
Koichi Tohei

Aiemmin luulin dojoa paikaksi, jossa opittiin uusia tekniikkoja, ja hiottiin niitä sen jälkeen, kun ne oli opittu; samoin luulevat varmaan useimmat muutkin. O-Sensei sanoi:  Dojo on puhdistautumispaikka, paikka jossa ihminen puhdistaa sydämensä ja sielunsa sekä poistaa kaiken sen lian, joka on kerääntynyt päivän aikana." Se, joka luulee aikidon muodostuvan vain joukosta tekniikkoja, tekee suuren virheen.
Toshikazu Ichimura

Opettajani Nishio-sensei sanoo:  Älä koskaan unohda jatkuvasti tavoitella oikeaa asennetta. Uskon, että oikea asenne on äärimmäisen tärkeä sille, joka haluaa oppia jotakin niinhyvin koulussa kuin dojollakin.
Toshikazu Ichimura

Tämän päivän yhteiskunnassa elävillä ihmisillä on usein se virheellinen käsitys, että budoa käytetään vahingoittamaan toisia ihmisiä, mutta sen lajin budoa ei tarvita nykypäivänä. Kun professori Morihei Ueshiba esitteli aikidon, monet budon parissa silloin toimineet yllättyivät. Yllätys oli se asenne, joka Ueshiballa oli. Hän toteutti sopusoinnun tien, tien jota budo ei silloin ollut seurannut moneen sataan vuoteen. Tappamisesta elämän antamiseen, ottamisesta antamiseen. Budon suunta muutettiin radikaalisti.
Shoji Nishio

Useimmissa taistelutaidoissa on vihollinen, ja harjoittelun tarkoituksena on oppia voittamaan hänet. Aikidossa tarkoituksena ei ole voittaa vihollinen, vaan voittaa itsensä. Tämän vuoksi aikidon sanotaan hypänneen aineellisista, fyysisistä taistelutaidoista henkiseksi taistelutaidoksi.
Koichi Tohei

Kun ymmärretään "kädestä pitämisen harjoitustavan" merkitys ja kun tiedetään kuinka äärimmäisen tärkeä budossa on tunne elämästä ja "kosketushetkestä", on tärkeää harjoitella tällä tavalla. Jos harjoittelee "yhteen törmäämistä" toisten kanssa, syntyy vihaa ja tuhoa, mutta jos osataan "koskettamisen harjoitustapa", synnytetään rakkautta toisia kohtaan ja voidaan luoda uutta.
Shoji Nishio

Aikidoon sisältyy monia liikkeitä ja tekniikkoja, jotka perustuvat luonnonlääkinnän periaatteille. Miten terveellisiä liikkeet ovat, ymmärsin täysin vasta alettuani itse opiskella luonnonlääkintää. Aikidotekniikat eivät rasita ruumista liikaa, vaan nuo hyvin pehmeät liikkeet tekevät sekä ruumiin että sielun joustaviksi. Aikidon liikkeet ovat pyöreitä. Kaadutaan eteenpäin ja taaksepäin ja kieritään ympäri. Tämä on hyväksi kaikille elimille. Monet muut harjoitukset aikidossa ovat myös hyödyllisiä ja hyviä terveydelle. Harjoittelu esim. tapahtuu paljain jaloin, kosketetaan toisten käsiä ja käsivarsia, harjoitellaan kiai-huutoa, harjoitellaan yhtä paljon vasen- kuin oikeakätisesti, tai harjoitellaan sitä puolta enemmän, joka on huonompi jne. Aikidon liikkeet ovat luonnollisia ja sopusointuisia, ja aikidon ajatustapa ja henki ovat toimimista yhteistyössä luonnon ja maailmankaikkeuden kanssa. Senvuoksi, jos harjoitellaan aikidoa, elimistö alkaa toimia normaalisti, ja ruumiin luonnollinen parantumisvoima vahvistuu. Aikidossa on monia erilaisia harjoittelutapoja, mutta kaikkien lähtökohta on molemminpuolinen auttaminen. Kun pari parantaa suoritustaan tai onnistuu, tulee itsekin iloiseksi ja voi hyvin.
Toshikazu Ichimura

"Kurssi oli antoisa kokonaisuus, oli hyvä ilmapiiri ja ystävällinen opetus, opettajat olivat ammattitaitoisia, mahtava kokemus kaikenkaikkiaan, aikido on kivaa, aikidosta saa uutta energiaa."

"Rentoutumista,koordinaatiokyä, uusia ystäviä, itseluottamusta, onnistumisen tunnetta, hyvän mielen, uusia ajatuksia, vastapainoa arjelle, kunnon kohoamista."
Seigikain peruskurssille osallistuneita

"En osannut tehdä edes kuperkeikkaa, kun aloitin aikidon, niin että kun tein ensimmäisen eteenpäin kierimisen, tunsin kuin päiväni olisivat päättyneet."
"Puolen vuoden kuluessa ruumiini tuli kevyeksi kuin pallo, kun minua heitettiin. Ajattelen, että aikido teki minut vahvemmaksi persoonana, ja vaikka minulla ei ole erityisiä ajatuksia budosta, ajattelen, että opin arvostamaan sitä."
"Kun harjoittelin judoa, minulla oli aina alemmuuskompleksi miesten takia, he kun olivat vahvempia, enkä pitänyt joistakin mattotekniikoista. Mutta aikidosta puheenollen, koska tarkoituksena ei ole esitellä pelkkää voimaa, eivätkä mitkään tekniikat ole hyökkääviä, minä todella nautin siitä."
"Eräs syy miksi jatkan dojolla, on harmoninen ilmapiiri. Saan harjoitella erilaisten ihmisten kanssa, eikä siellä ole kilpailua, koska kukaan ei voita tai häviä. Tämä on vaikuttanut suhtautumiseeni toisiin. Yritän toimia yhdessä muiden kanssa ja kuunnella huolellisemmin mitä heillä on sanottavana."
"Kun aloin hallita pallonmuotoisen liikkeen periaatteen, kykyni hoitaa päivän askareita paranivat. En enää tuhlaa aikaa, ja maailmani on tullut rikkaammaksi ja täydemmäksi. Aikido on välttämätön osa elämääni. Nyt en voisi elää ilman sitä."
Naisia Hombu dojon lehdessä

Aikidoon on viitattu budona, joka saattaa yhteen nuoret ja vanhat, nuorekkaat ja kypsyneet. Ylittäen eroavuudet (ikä, sukupuoli, lapset, aikuiset) miehet ja naiset harjoittelevat yhdessä ja rohkaisevat toisiaan harjoituksissa. Tämä tekee silmiinpistävän eron niihin budolajeihin, joissa nuori, vahva machotyyppi näyttää olevan vallalla. Osittain tämä johtuu siitä, että aikido ei anna arvoa minkäänlaisille kilpailullisille otteluille, joissa fyysinen voima on kaikkein tärkein, vaan pyrkii mielen ja ruumiin tasapainoiseen harjoittamiseen. Jokaisella ikäryhmällä on ominaiset keinonsa saavuttaa mieli-ruumis-ki yhdistyminen, mutta ne kaikki voivat sekoittua ja oppia toisiltaan. Harjoitusilmapiirissä, josta puuttuvat ikä- ja sukupuolierot, vastavuoroinen kunnioitus ja yhteydenpito kasvaa.
Kisshomaru Ueshiba

Aikido on tie harjoitella, tutkia ja ymmärtää käytännön avulla arkielämässämme menetelmää henkisestä ja ruumiillisesta koordinaatiosta. On niitä, jotka pitävät aikidoa taitona heittää hyökkäävä vastustaja sekunnin murto-osassa tai pitää vahva mies aloillaan yhdellä sormella. He pitävät aikidoa korkealle kehittyneenä itsepuolustustaitona. Tämä on pintapuolinen näkemys. Aikido ei ole pelkästään taitoa heittää toisia vaan se on tie soveltaa luonnonlakeja arkielämäämme. Se, joka ei ymmärrä tätä, ei ymmärrä aikidoa todella.
Koichi Tohei

Vahva keskusta on tietämätön voimasta -
ja sen vuoksi siinä toimii ki.
Heikko keskusta luulee olevansa voimakas -
ja sen vuoksi siinä ei ole ki'tä
Vahva keskusta ei ole tietoinen itsestään vahvana
ja sen vuoksi siinä on suuri voima.
Heikko keskusta ei selviydy jännittämättä
ja sen vuoksi siinä ei ole voimaa.
Laotsea mukaillen Taisto Haavisto

Shomen uchin harjoittelua O-sensein ohjeiden mukaan:
Te gatanan (käsi miekkana) käyttö: lyödäksesi tuhoavan iskun viholliseen on taivaan ja maan periaatteiden oltava kirkastuneet sinulle; mielesi ja ruumiisi on oltava yhteydessä jumalaiseen, on oltava moitteeton tasapaino ilmenneen ja salatun, veden ja tulen, välillä. Taivaan, maan ja ihmisen on sekoituttava yhdeksi, yhtyneeksi voimaksi - tässä tapauksessa te gatanaksi - ja sinun on liikuttava sopusoinnussa maailmankaikkeuden kanssa, jota jumaluus pitää liikkeessä, lämmön ja valon tulisi säteillä koko kehostasi. Tarjoamatta pienintäkään aukkoa vastustajallesi tai sallimatta katkosta kokyun ja ki n virtaan sinun on oltava tarkoin perillä "lyömisen" olemuksesta.

Toisaalta, kun vihollinen iskee, pysy aina myönteisenä, tyynenä, keskittyneenä, täynnä voimaa sekä pidä keskustasi yhteydessä universumin suureen henkeen ja ole sopusoinnussa jumalien tahdon kanssa.
(Lukijalle: Älä välitä, eivät Morihei Ueshiba sensein oppilaatkaan ymmärtäneet mitä hän puhui. Suom..)