1. Asahin liikkeet on tarkoituksella suunniteltu yksinkertaisiksi, jolloin liikkeiden oppiminen on helppoa ja oppimispaineita ei ole. Näin harrastaja voi heti keskittyä liikkeiden tuomaan hyvään oloon.

2. Asahin liikkeet on suunniteltu ergonomisesti oikeaoppisesti. Kun Asahissa esimerkiksi nostetaan kuviteltu pallo lattialta, se tehdään korostaen selän oikeaa asentoa. Näin harrastaja oppii liikkumaan ergonomisesti oikealla tavalla ja esimerkiksi vääränlaisen nostamisen aiheuttamia selkävammoja opitaan välttämään.

3. Asahin liikkeet suoritetaan hitaan hengityksen tahdissa. Tällä periaatteella on suora vaikutus mieleen. Hidas hengitys poistaa kiireen tunnun ja synnyttää tunteen kehon ja mielen sopusoinnusta. Erilaiset lihasjännitykset ja stressit alkavat kadota.

4. Liikkeet ovat pehmeitä ja ne suoretaan minimaalisen voimanponnistuksen avulla. Siitä huolimatta lihaksissa vaihtelee jännityksen ja rentouden sykli. Siten lihaksisto opetetaan rentoutumaan liikesuorituksen jokaisessa lepovaiheessa.

5. Koko keho liikkuu liikkeen yhteydessä. Asahin liikunta on ikään kuin kokonaisvaltaista ja dynaamista "huojuntaa" ympäröivässä ilmakehässä. Mielikuvien avulla synnytetään tunne, että liikutaan ikään kuin meren pohjavirtauksessa huojuva kasvi. Tämä synnyttää hiljalleen miellyttävän tunteen harjoittajan ja ympäristön vuorovaikutuksesta.

6. Asahi on menetelmänä yksinkertaisuudestaan huolimatta varsin kattava. Se sisältää sekä kehon että mielen rentoutuksen, niska-hartia-, selkä-, jalka- ja tasapainoharjoitukset sekä hengityksen ja mielen tasaamisen. Koko keho saadaan liikuntaan mukaa ja mieli ohjaa kaikkia liikkeitä. Keho ja mieli muodostavat yhden kokonaisuuden. Aistit herkistyvät aistimaan omaa kehoa ja ympäröivää avaruutta entistä hienovaraisemmalla tavalla.

Liikkeiden periaatteet

1. Liikkeen ja hengityksen rytmitys

Tämä on Asahin keskeisin ja ensimmäinen periaate. Kun liike ja hengitys yhdistetään pehmeästi, voidaan harrastajassa saada aikaan koko mielen ja kehon täyttävä miellyttävä harmonian tunne. Tämä on tärkeä tunne, joka poistaa väsymystä ja stressiä ja tuo mukanaan vitaalisuutta ja elämänmyönteisyyttä. Se on eräänlainen tasapainoiseen oloon ja hyvään terveyteen liittyvä perustunne, jota Asahi-liikkeet sekä synnyttävät että vahvistavat.

Asahissa hengitys on pehmeää. Hengitystä ei saa pakottaa vaan etsitään luonnollista, mutta hiljalleen syvenevää hengitystapaa. Hengitys pyritään synnyttämään siten, että vartalon koko keskusta-alue vatsasta selkään laajenee pallon tavoin sisäänhengityksessä ja uloshengityksessä supistuu. Sisäänhengitys tapahtuu nenän kautta ja uloshengitys joko suun tai nenän kautta. Yleensä sisäänhengityksessä vartalo avautuu ja ojentuu, uloshengityksessä sulkeutuu ja vajoaa.

2. Kehonlaajuinen liike

Tällä tarkoitetaan sitä, että Asahin liikkeissä pyritään siihen, että koko keho on jatkuvasti joko avautuvassa tai sulkeutuvassa liikkeessä. Koko keho ajatellaan ikään kuin suureksi palloksi, joka liikkeiden aikana joko laajenee tai supistuu. Näin saadaan aikaan liikettä joka kohdassa kehoa, ei vain esimerkiksi liikettä suorittavissa käsissä. Hyvin pienestäkin käsien liikkeestä tulee silloin koko kehon liike. Näin liikkeen intensiteetti kasvaa ja koko keho, mutta erityisesti selkä, saa harjoitusta jokaisen liikkeen aikana.

3. Kehon pystysuoran linjauksen harjoittaminen

Pystysuora keho on rakenteellisesti voimakas. Tätä periaatetta käyttävät esimerkiksi kantajat, jotka kantavat painavia taakkoja päänsä päällä. Pystysuora keho pystyy tuottamaan pienellä ponnistuksella kohtuullisen suuria voimia. Monet itämaiset kamppailutaidot perustuvat tämän taidon tutkimiselle ja oppimiselle. Periaate on tuttu länsimaissa lähinnä joissakin kehoterapiamuodoissa. Tällainen on esimerkiksi Aleksander-tekniikka. Asahi-liikesarjassa tutkitaan jatkuvasti kehon pystylinjauksen periaatetta, synnytetään siihen liittyvää kehon rakennetietoisuutta ja etsitään sen kautta koko kehon voimaa ja liikkeiden optimaalista suoritustapaa.

4. Mielen harjoittaminen mielikuvien avulla

Asahi-liikkeitä suoritettaessa käytetään usein erilaisia mielikuvia: nostetaan palloa, liikutaan vedessä, kuunnellaan sadetta jne. Mielikuvan käytöllä liikkeen yhteydessä on monia vaikutuksia. Sen avulla voidaan etsiä liikkeen oikeaa suoritustapaa; sen avulla on helpompi keskittyä liikkeeseen, tuoda mieli ikään kuin paikalle harjoitukseen; mielikuvaa vaihtamalla voidaan vaikuttaa myös liikkeen intensiteettiin: jos kuvittelemme nostavamme maasta paperipallon sijaan rautapallon, myös liikkeen rasittavuus kasvaa.

5. Liikkeen hitaus ja kuuntelu

Asahin liikkeet ovat hitaita ja pehmeitä. Tämä mahdollistaa liikkeen kuuntelun ja kehontietoisuuden kehittämisen hyvin erityisellä tavalla. Harjoituksen myötä harrastaja oppii tulemaan tietoiseksi hienovaraisista liikkeiden yksityiskohdista. Kehon sisäiset aistit ovat harjoitettavissa. Asahissa näitä aisteja lähestytään hitaan ja pehmeän liikkeen avulla. Kehoa kuunnellaan jatkuvasti sisäkautta, jolloin kehon tasapaino, rakenne- ja liiketietoisuus kehittyvät.

6. Harjoitus muodostaa virtaavan kokonaisuuden

Asahi-tunti voi olla yksi virtaava ja jatkuva pehmeä liikesarja, jossa hengitys ja liike rytmittyvät toisiinsa koko ajan. Tämä kokemus on esimerkiksi taijin harrastajalle tuttu, mutta Asahissa sama tunne synnytetään hyvin yksinkertaisten liikkeiden avulla. Tällainen pitkään kestävä ja pehmeä liikkeen ja hengityksen rytmittäminen voi synnyttää hyvin voimakkaita harmonian ja mielihyvän kokemuksia, mikä onkin yksi Asahin keskeisistä piirteistä.