/ RAHA, VALTA, ARKI

Tiedostava suhtautuminen rahaan

Moderni yhteiskuntamme on luotu niin, että rahasta on tehty välttämättömyys oman elämän pyörittämiselle. Rahalla on suuri valta turmella ihminen sekä ihmisyhteisöt. Toisaalta raha on tässä yhteiskuntajärjestyksessä mahdollistaja: sen avulla voidaan rakentaa parempaa elämää itselle ja lähimmäisillemme. Sen vuoksi on välttämätöntä rakentaa rahaan oikeanlainen suhde, että se pysyy rengin, eikä sille luontaisen isännän, asemassa.

Suhtautuminen rahaan: kolme vaihtoehtoa

Raha on muodostunut kollektiivisessa tietoisuudessa meemiksi, johon yhdistyy ahneus, vallanhimo ja valta. Kun ihmiset ajattelevat rahaa, he tiedostamattaan omaksuvat myös nämä arvot. Tähän on kolme tapaa suhtautua: a) joko hyväksyy nämä arvot ja niiden mukanaan tuoman maailman, b) koettaa olla ajattelematta koko asiaa, ja käsittelee rahaa kuin jonain välttämättömyytenä, joka täytyy käyttää elämänsä pyörittämiseen, tai c) tulee tietoiseksi rahaan liittyvästä rappiosta.

Täysin rahan korruptoivaa valtaa ei saa neutralisoitua, niin vahva asema sillä on ihmisten mielissä. Lisäksi rahalla on valta toimia erittäin tehokkaasti tietoisuuden valon himmentämiseksi. Jeesus ilmaisi asian näin, sanoessaan:

Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Totisesti: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan. Minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan. Matt. 19:23-24

Käydään seuraavassa läpi nämä kolme suhtautumistapaa.

a) Raha on peli, ja raha on valtaa

Tämä on yritysten, ja rahamaailman valtakunta, jossa inhimillisyys on alisteinen rahan voimalle ja sille annetulle vallalle. Monien suuryritysten kulttuuri muokkautuu rahamaailmasta oppinsa ammentaneiden johtajien mukaan kylmäksi ja kovaksi. Moni yritys myös kompastuu tähän, kun nöyryys väistyy uskossa omaan erinomaisuuteen, ja erehtymättömyyteen.

Tätä kulttuuria iskostetaan nuoriin jo aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi startup-kulttuuri on muokattu julkisuudessa vain rahalle alisteiseksi peliksi, jossa tavoitteena on mahdollisimman rahakas exit. Sisäinen palo omaan luomukseen, ja sen kehittämiseen, saa väistyä, kun rahavallan edustaja eli suursijoittaja soittaa ja tarjoaa tarpeeksi suurta rahasummaa yrityksestä.

b) Rahan hyljeksiminen

Moni ihminen tietoisesti tai tiedostamattaan yrittää työntää raha-asiat mahdollisimman kauaksi arjestaan, ja keskittyy sen sijaan elämän pyörittämiseen toivoen, että raha-asiat hoituvat ennen pitkää itsestään. Tällä tavalla rahaan liittyvät synkät ajatukset saa pidettyä loitolla mielestään, eikä samaistu niihin. Toisaalta raha-asioiden ollessa niin välttämättömässä osassa nykyistä yhteiskuntajärjestelmää, ennen pitkää rahan kanssa tulee ongelmia, ja sillä on tällöin valta aiheuttaa ihmisen omalle ja lähimmäisten elämälle suurta vahinkoa.

c) Pedon pitäminen aisoissa

Rahasta voisi sanoa sen olevan kuin tuli: hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos rahan voima ja siihen liittyvät arvot tiedostaa, ja aktiivisesti reflektoi omaa käyttäytymistään tätä vasten, rahan voiman voi pitää aisoissa, ja käyttää sitä valon maailman luomiseen. Koska rahaan liittyvä pimeys väistyy väistämättä valon edessä, on pimeät polut ja vaarat helppo nähdä, kunhan vain tiedostaa rahan voiman ja osaa nähdä merkkejä sen haitallisista vaikutuksista.

Rahan käyttäminen hyvään

Koska rahan asema yhteiskunnassamme on mikä on, yksityisen ihmisen valittavaksi jää siis vain määrittää oman suhtautumisensa rahaan. Tämän suhtautumisen myötä määräytyy myös hyvin pitkälle hänen kykynsä rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Rahalla on siis valtaa ja voimaa parantaa sekä ihmisen omaa, että laajemmin yhteisöjen elämää.

Rahan onnellistava vaikutus on yksityisessä elämässä juuri elintason kohottamisessa, ja siitä seuraavassa arjen helpottumisessa, joka monille tarkoittaa myös sen parantumista. Arki helpottuu, kun rahalla voi ostaa tavaroita ja palveluita, jotka sekä kohottavat omaa hyvinvointia, että säästävät energiaa käytettäväksi meille läheisiin tarkoituksiin.

Yhteisöjen osalta rahalla voidaan mahdollistaa asioita. Raha toimii resurssina, jolla yhteisö voi tehdä kollektiivisia hankintoja ja investointeja, jotka parantavat yhteisön hyvinvointia ja säästävät yhteisön jäsenten aikaa ja energiaa.